Tietoyhteiskunta on käsite, joka kuvannee olennaisesti sitä, miten merkittävä asia tietotekniikasta on tullut kokonaisten yhteiskuntien ylläpitämisen kannalta ja kuinka riippuvaisia olemme näistä tietoteknisistä ratkaisuista, jotka vaikuttavat niin kovin monilla yhteiskuntamme osa-alueilla.
Julkinen valta käyttää tietotekniikkaa sekä käyttäjäroolissa että reguloijaroolissa. Käyttäjäroolissa se pyrkii tehostamaan omaa toimintaansa, mutta käyttää toisaalta tietotekniikkaa myös tehdessään perustehtäviään läpinäkyviksi. Tällaisia perustehtäviä sekä perusarvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo sekä demokratia. Tietotekniikan avulla julkinen valta voi myös edistää kansalaistensa kanssa käymäänsä vuoropuhelua.

Reguloijaroolissa tavoitellaan sellaisia digitaalisia markkinoita, jotka olisivat kaikille avoimet sekä jotka edistäisivät innovaatioiden syntymistä ja tervettä kilpailua. Tässä roolissaan julkinen valta pyrkii myös purkamaan esteitä, jotka liittyvät tilanteisiin, joissa otetaan käyttöön täysin uusia palveluita. Samalla julkinen valta edistää toimintansa läpinäkyvyyttä, kansalaistensa luottamusta sekä yhteiskunnan turvallisuutta. Koko yhteiskunta hyötyy tästä, koska digitaalisten palveluiden laatu nousee samalla kun niiden hinnat laskevat. Tästä seuraa myös talouskasvua, mistä puolestaan seuraa uusia työpaikkoja ja tätä kautta julkinen valta saa lisää verotuloja.

Julkistoiminnan sektori, kuten opetustoimi, terveydenhuolto, tutkimustoimi sekä sosiaalitoimi, saattavat olla hedelmällistä maaperää tietoteknisten sovellusten laatimisen osalta. Myös esimerkiksi maanpuolustus, yleisestä turvallisuudesta huolehtiminen sekä kaavoittaminen ovat osa-alueita, joiden osalta tietoteknisten sovellusten kehittäminen saattaisi olla erityisen hedelmällistä. Erityisen haasteellista tämä on kuitenkin siitä syystä, että pienenä maana Suomesta löytyy vain muutamia järjestelmäntoimittajia, joilla on osaamista, joka riittäisi tällaisten palveluiden hallintaan. Byrokratia on toinen este, joka asettaa monelle hankkeelle haasteita sekä rakenteellisia esteitä. Tietoturvatason nostaminen on eräs haaste, jossa julkisella vallalla on ollut tärkeä rooli.

ICT-alan merkitys kotitalouksille

Kotitalouksiin tietotekniikalla on erilaisia vaikutusreittejä, jotka voivat olla sekä välillisiä että välittömiä. Laajakaistaliittymiä Suomesta löytyi vuonna 2006 yli 1,3 miljoonaa ja 95% suomalaisista oli sellainen käytettävissään. Kyseisenä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan internetiä oli käyttänyt 79 prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista. 63 prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista oli tutkimuksen mukaan käyttänyt verkkopankkia ja 49 prosenttia oli tehnyt ostoksia verkkokaupasta. Voidaankin siis sanoa, että suurin osa suomalaisista käyttää tietotekniikkaa joko välillisellä tai välittömällä tavalla.
Suomessa usein tuntuu, että monet instanssit jopa olettavat, että kotitalouksilla on käytettävissään internetyhteys – monet palvelut ovat siirtyneet sähköisiksi eikä esimerkiksi kaikkia lomakkeitakaan enää automaattisesti tarjota paperiversioina, vaan asikkaiden pitäisi täyttää nämä lomakkeet sähköisinä versioina. Osa vanhuksista on kokenut tämän vaatimuksen melko kohtuuttomana ja osa kaipaa entisenlaista henkilökohtaisempaa palvelua, mutta monet kotitaloudet ovat toisaalta olleet sitä mieltä, että palveluiden siirryttyä yhä enemmän sähköiseen muotoon, on niiden hoitaminen nopeutunut merkittävällä tavalla. Tämä palveluiden sähköistyminen on vähentänyt esimerkiksi jonottamiseen käytettyä aikaa, kun nyt vaikkapa pankkipalvelut voi hoitaa omalta kotisohvalta käsin. Hektisessä nykymaailmassa tämä ajansäästö voi tuntua merkittävältä.

Jos otetaan huomioon näkymätön tietotekniikka, kuten esimerkiksi uusien autojen, televisioiden, jääkaappien sekä kännyköiden sisältämät tietokonesuorittimet, kattavuus on vieläkin laajempi. Osa tietokonesuorittimista on sijoitettu siten, ettei käyttäjä niitä edes huomaa.

Tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytiede on tieteenala, joka on keskittynyt tutkimaan tietotekniikkaan liittyviä menetelmällisiä ja laskennallisia aihealueita. Sen lisäksi, että tietojenkäsittelytiede on syntynyt tutkimaan näitä tietotekniikkaan itseensä liittyviä ilmiöitä, on tietotekniikka vaikuttanut moniin luonnontieteisiin, kuten yhteiskuntatieteisiin ja käyttäytymistieteisiin. Joissakin tapauksissa tietokoneen hyödyntäminen sekä laskennallisesti tehtävä mallittaminen ovat saattaneet jopa korvata laboratoriossa tehtävät kokeet tai kentällä tehtävät kokeet. Liiketaloustieteen näkökulmasta tietotekniikkaa voidaan pitää välineenä, jonka avulla voidaan tehostaa sekä organisoida uudelleen yritysten sekä yritysverkostojen toimintaa. Tietoyhteiskuntatutkimus on keskittynyt tutkimaan niitä vaikutuksia, joilla tietotekniikalla on yhteiskuntaan makroskooppisella tasolla tarkasteltuna.