Monet arkipäiväistyneet tekniset toiminnot, joita käytämme lähes päivittäin, ovat ICT-alan innovaatioita. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi mahdollisuus lukea uutiset tabletista, viestittely Facebookin kautta ympäri maailmaa asuvien ystävien kesken, bussiaikataulujen tarkistaminen älypuhelimella, laskujen maksaminen verkkopankin kautta sekä kännykästä löytyvät erilaiset pelit. ICT-alan innovaatiot tarjoavat arkeemme monia keinoja, joiden avulla voidaan helpottaa arkisia askareita sekä monenlaisia keinoja pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin aikaisempaa helpommilla ja sujuvammilla tavoilla. ICT-alan innovaatiot tarjoavat kuluttajien saataville myös runsaasti erilaisia viihdepalveluja sekä ajanvietemahdollisuuksia.
Tällä hetkellä ICT-ala tarjoaa työpaikkoja koko Suomessa ja tarjoaa työntekijöilleen erinomaiset mahdollisuudet edetä urallaan. Usein ICT-alan työpaikat sisältävät myös hyviä työsuhde-etuja sekä tarjoavat kilpailukykyisen palkan. Suomesta on noussut joitakin ICT-alan menestystarinoita ja jossakin vaiheessa Suomea on pidetty jopa ICT-alan huippumaana. Myös innovaatioiden osalta Suomea voidaan pitää yhtenä maailman huippumaana – arvioiden mukaan vuosina 2008-2010 maamme yrityksistä yli puolet harjoitti innovaatiotoimintaa. Toisaalta voidaan kysyä, miksei tästä huippumaasta nouse esiin kansainvälisiä huippuinnovaatioita tämän useammin? Pitäisikö maassamme kannustaa yrityksiä innovoimaan nykyistä enemmän?
ICT-alan haasteita
Erilaiset tietoturvaan sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat ICT-alan tämän hetkisiä sekä tulevaisuuden haasteita ja alalla tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa esimerkiksi tietoturvan turvaamiseksi. Tietoturvaan liittyviä loukkauksia pyritään ehkäisemään ennalta ja niitä pyritään havainnoimaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tietoturvaloukkauksiin pyritään etsimään tyydyttäviä ratkaisuja ja niistä pyritään tiedottamaan asianmukaisella tavalla. Tietoturvauhkiin tulee reagoida riittävällä kapasiteetilla ja niihin tulee suhtautua riittävällä vakavuudella. Esimerkiksi verkossa leviävät virukset ja madot ovat harmillisen yleisiä. Piratismi on yleistynyt digitalisoitumisen mukana ja myös tähän pyritään löytämään ratkaisuja ICT-alan keinoin. Olisikin tärkeää luoda yhteiset, kansalliset suuntaviivat, joiden avulla tekijänoikeuksien loukkauksiin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammalla tavalla.
Naisia tarvitaan yhä enemmän ICT-alan kehittelytyöhön
Tutkimukset osoittavat tyttöjen käyttävän tietotekniikkaa yhtä paljon kuin pojat. Tästä huolimatta naiset hakeutuvat miehiä huomattavasti harvemmin ICT-alan töihin tai tällaisiin töihin johtavaan koulutukseen. Monesti ICT-alan luullaan virheellisesti sisältävän lähes pelkästään koodausta, vaikka se voi sisältää myös asiakaspalvelutehtäviä, suunnittelutehtäviä, markkinointiin liittyviä tehtäviä, palvelujen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, tuotekehittelyyn liittyviä tehtäviä sekä projektisuunnittelua. ICT-alalla voi työskennellä myös esimerkiksi pelien kehittämisen parissa tai johtotehtävissä. Alalla voi suuntautua myös tutkimustyöhön tai tuotteiden myyntiin.
Mahdollisimman ympäristöystävällisten ratkaisujen kehitteleminen on tämän hetken trendi – kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisen tulee näkyä myös tietotekniikassa. Esimerkiksi energiankulutukseen tulisi ICT-alalla kiinnittää erityistä huomiota, koska alan energiankulutus on alkanut kasvaa. Toisaalta taas tietoyhteiskunnan tarjoamien palveluiden sekä tuotteiden käyttäminen tehokkaalla tavalla sekä yhteiskuntamme jokaisella sektorilla auttaa alentamaan merkittävällä tavalla yhteiskunnan aiheuttaman kokonaisenergiankulutuksen tasoa. Samalla se parantaa yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta ekologisesta näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi mahdollisuus tehdä etätöitä vähentää työmatkoihin kuluvaa energiaa. Ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla myös oman toiminnan sekä sen tarkkailun kautta. Osalla työpaikoista työntekijät ovat alkaneet seurata ympäristövaikutuksiaan kirjaamalla niitä ylös yhteisvastuuraporttiin.
Naisten näkökulma olisi tärkeä saada kuuluville monia tietoteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa sekä näihin ratkaisuihin vaikutettaessa. Naisten kehittelemät ICT-alan innovaatiot ovat usein hieman erilaisia kuin miesten keksimät innovaatiot, mikä rikastuttaa ICT-alan monimuotoista toimintakenttää. Naisten pitäisikin ottaa nykyistä aktiivisempi rooli tietoteknisten ratkaisujen suunnittelussa ja siirtyä näiden ratkaisujen käyttäjistä nykyistä vahvemmin myös niiden suunnittelijoiksi sekä toteuttajiksi. Tähän voitaisiin kenties pyrkiä myös ammatinvalinnanohjausta kehittämällä ja tuomalla esiin ICT-alan moninaisuutta – sitä miten kovin erilaisissa tehtävissä ICT-alan ammattilaiset voivatkaan toimia. Ehkä tällöin myös naisten olisi helpompaa löytää alasta ne vaihtoehdot, jotka kiinnostavat heitä. Ehkä voitaisiin keskustella myös siitä, vallitseeko ICT-alalla todellakin sukupuolten välillä tasa-arvo ja miksi naiset hakeutuvat alalle niin kovin harvoin?